Lennonin rauhanresepti



Rauhanaktivisti, käsitetaiteilija ja SKP:n puheenjohtjaa JP Väisänen kuva SKP arkisto

John Lennon on sanonut, että ihmiset tarvitsevat jotain makeaa, että voivat vastaanottaa rauhan viestin. Olen Lennonin kanssa samaa mieltä siitä, että porukat on syytä saada hereille.

Taide ja kulttuuri ovat rauhantyön tärkeimpiä välineitä koulutuksen ja sivistyksen rinnalla. Sipilän hallitus on leikannut rajusti koulutuksesta. Rauhantyön rahatkaan eivät ole säästyneet hallituksen supistuksilta.
John Lennon yhdessä käsitetaiteilija vaimonsa Yoko Onon kanssa ovat varmasti maailman tunnetuimpia rauhantaiteilijoita. Lennon ja Ono paljastivat 12 kaupungissa vuonna 1969 Vietnamin sotaa vastustavat mainostauluviestit ”War is over – if You want it”.  Helsingissäkin paljastettiin mainostaulu, jossa luki ”Sota on loppu, jos niin tahdot”.

Aika uusille rauhanaloitteille

Nyt on taas syytä nostaa ylös rauhankyltit.  Aika haastaa rauhanaloitteita esiin. Yhdysvallat provosoi Venäjää Suomessa käytävillä sotaharjoituksilla, siirtää pysyviä sotajoukkoja Baltiaan ja vahvistaa ohjuspuolustusta Itä-Euroopassa. Meihin ihan tavallisiin suomalaisiin kohdistuu tänään ennen näkemätöntä rauhanajan sotapropagandaa ja aivopesua.  Sotilasliitto Natosta piirretään falskia rauhankyyhkyä ja naapuristamme Venäjästä pahaa kuvaa vihollisena.

Samaan aikaan Suomalainen poliittinen eliitti on valmis ostamaan lähes 10 miljardilla Nato-yhteensopivia uusia sotakoneita. Se tuottaa Nato-selvityksiä, joissa sotilasliiton toiminta nähdään rauhanturvana ja järjestää Yhdysvaltojen kanssa maihinnousuharjoituksia Hankoniemen edustalla.

Kun venäläiset hävittäjät lähellä oman maansa rajoja kohtaavat liian läheltä yhdysvaltalaisia aluksia Itämerellä, media ihmettelee suureen ääneen Venäjän uhkaa. Sekaisin menee se kuka ketäkin provosoi, missä ja miksi. Pelottavaa tässä uhkakuvien taistelussa on inhimillisen erehdyksen mahdollisuus, tahallinen selkkaus ja mahdollinen itku pitkästä mediataistelun ilosta. Valitettavasti myös Venäjä on antanut uhkakuvien lietsomiseen aineksia Krimin ja Ukrainan operaatioillaan.

Erimieltä Alexander Stubbin kanssa

Olen ministeri Alexander Stubbin kanssa eri mieltä siitä, että Suomen Natojäsenyys lisäisi maamme turvallisuutta. Stubb perustelee Naton kannatus-kantansa uudella Nato-selvityksellä. Minä perustelen Naton vastaisen kantani ensiksi vanhalla viisaudella, että emme maantieteelle mitään mahda. Toiseksi on viisasta ymmärtää viesti minkä Venäjä on kertonut, että se pitää uhkana sitä jos Nato lähentyy Venäjän rajoilla. Kolmanneksi on viisasta kuunnella suomalaisia. Kaikesta mediapainostuksesta huolimatta enemmistö suomalaisista vastustaa edelleen ajatusta Suomen Nato-jäsenyydestä. 

Demokratialla ei Suomessa mene hyvin. Viime vaaleissa vain 60 % äänesti. Nukkuvien puolue on Suomen suurin ja suosituin puolue. Kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset ovat viis veisanneet demokratiasta.  Meiltä suomalaisilta ei koskaan kysytty oliko oikein osallistua Afganistanin sotaan. Eduskunnassa ei keskusteltu siitä mitä Naton kanssa tehty isäntämaasopimus Suomelle tarkoittaa. Meiltä keltään – ei sinulta eikä minulta kysytty saavatko yhdysvaltalaiset panssaroidut ajoneuvot, hävittäjät ja sotalaivat nousta maihin ja harjoitella tänä kesänä Suomessa.
Samalla kun demokratia yskii pahasti, ovat kuitenkin rauhanliikkeen joukot ”Yankee go home – Jenkit menkää kotiin” -banderolleineen vastustamassa sotaharjoituksia. Rauhanliike voikin olla Lennonin reseptin hunaja – ihmisten silmien avaaja.


”War is over – if You want it”

Suomea Nato-jäseneksi ajavat vallanpitäjät ovat huolissaan siitä, että me suomalaiset saattaisimme haluta naapuriksemme ihan tavallisen Venäjän. Ajatus Venäjästä ilman natopoliittista viholliskuvaa tuntuukin monen suomalaisen mielestä viisaalta.

Natopolitiikan kulmakivi on Venäjä-viholliskuvan vahvistaminen. Sellaista politiikkaa, jossa naapureista tehdään vihollisia ei Suomessa tarvita. Suomessa tarvitaan enemmän aloitteita rauhan hyväksi, osallistuvaa demokratiaa ja politiikan täyskäännös kohti kansanvaltaista meininkiä.

Samalla tavalla kuin rauhantaiteilijat John ja Yoko laittoivat rauhankyltit esille, haastan tämän Eespäin lehden lukijat avaamaan silmät ja sydämet rauhalle. Aika haastaa meitä yli puoluerajojen ja yhdessä argumentoimaan alas sotapolitiikka ja siihen liittyvä sosiaalisten menojen leikkaaminen. Myös nyt riippuu meistä, miten edetään. Haluammeko elää rauhassa ja yhdessä naapurien kanssa sovussa vai vahvistetaanko viholliskuvia ja sotasuunnitelmia.  

War is over – if You want it. Sota on ohi, jos niin haluat.

Juttu julkaistu Eespäin #2/2106