Hornetit alas - ja kulttuuri ylös




Naton viime huippukokous Walesissa oli iso askel Suomen lähestymisessä Natoon. Isäntämaa-sopimuksella luodaan uusia puitteita Nato-jäsenyydelle.  Myöhemmin varsinaista jäsenyyttä varten tarvitaan sitten enää vain yksi maailmanrauhaa ajatellen huono päätös.
JP Väisänen: Rauha ei rakennu liittymällä sotilasliittoihin tai kasvattamalla asemäärärahoja




.
















Nyt on syytä olla laajemminkin huolissaan Suomea uhkaavasta militarisoitumisesta. Ilkka Kanervan johtama selvitysryhmä on viime viikolla (1.10) esittänyt, että Puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa euroa lisää vuonna 2016 asehankintoihin ja summa nousisi asteittain vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaan.

Selvitys kertoo myös, että 2020-luvulla Suomella on edessä Hornet-kaluston lisähankinnat ja siihen on suunniteltu lähteistä riippuen kuudesta miljardista useisiin kymmeniin miljardeihin.  
Rahan käytön mielettömyys ja aseisiin uppoavat eurot osoitetaan hyvin Tekniikka ja talous – lehdessä (4.4.2014). Sen laskelmien mukaan vuosina 2010 - 2013 aseiden ja asejärjestelmien ostamiseen oli käytetty jo noin 2 800 miljoonaa euroa. Suurimmat ostokset ovat olleet
-      Hornettien päivitykset 995 miljoonalla
-      miinantorjuntalaivat 257 miljoonalla
-      käytetyt panssarivaunut 200 miljoonalla
-      keskivalvontatutkat 150 miljoonalla
-      Hawk-hävittäjät 43 miljoonalla
Lisäksi on ostettu herätemiinoja summalla, jota ei ole edes julkistettu.
Saman lehden mukaan 2020-luvulla aiotaan käyttää Miljoonat sekoittavat helposti viisaankin ihmisien pään. Tässä kohtaa ja taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden perspektiivistä on nostettava äläkkä militarisoitumista vastaan ja sotakoneiden sijaan on panostettava mieluummin taiteeseen ja kulttuuriin
Tulevan hallituskauden suurimmat tavoitteet ovat luonnollisesti työllisyydessä ja toimeentulossa. Militarisoitumisen sijaan tarvitsemme rahaa kunnallisiin peruspalveluihin.  Taide- ja kulttuuripolitiikassa tulevan hallituskauden suurimmat tavoitteet ovat on taiteilijoiden työllisyydestä ja toimeentulosta huolehtimisessa.
On tunnustettava taiteilijoiden työn erityisasema ja sivistysvaltion tarve taiteeseen ja kulttuuriin. 
On saatava laki 1 800 euroon minimipalkaksi kuukaudessa. Tätä voidaan soveltaa lähtökohdaksi myös maahan tarvittavalle laiksi taiteilijapalkasta. Lisäksi toimeentuloturvan minimitasot on nostettava asteittain 1 200 euroon kuukaudessa, verottomana kaikille jotka eivät voi itse omalla työllään luoda tarvittavaa perusturvaa.
Taiteen ja kulttuurin rahoitusta on leikkaamisen sijaan kasvatettava vastaamaan sivistysvaltion tasoa. 
Arvaan,  että vain harva meistä tietää, että taiteen ja kulttuurin rahoitus osuus valtion talousarviosta vuonna 2014 on noin 455 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa 0,8 % valtion kokonaisbudjetista (Talousarvion loppusumma 54,1 mrd. euroa) Lisäksi ministeriö myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia; joita ovat mm. veikkausvoittovaroista taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle myönnettävät avustukset.
Tuo 0,8 % on kulutettu tuplasti esim. hornettien päivittämiseen viimeisinä kolmena vuonna.  Jos käytetyt panssarivaunut olisi jätetty ostamatta ja se 200 miljoonaa olisi siirretty taide- ja kulttuurimäärärahoihin olisimme nostaneet puolella valtiollisia resursseja kulttuurille. 
***
Tänään sotakoneet ovat Euroopassakin ilmassa.  Nato voimistelee meidänkin vesillä.  Erilaisten uhkatekijöiden pelotteilla esitettään voimapolitiikkaa ratkaisuksi kriiseihin vaikka hyvin tiedetään että diplomatia, neuvottelut ja politiikka ovat aina tuottaneet talouspakotteita, pommeja ja sotapropagandaa parempaa tulosta.

Nyt jos koskaan on sanottava selkeä EI Natoyhteistyölle ja militarisoitumiselle. Suomen on irtaannuttava kaikesta sotilasliiton kanssa käymästä yhteistyöstä. Nyt jos koskaan on käännettävä suomalaiselle puolustuspolitiikalle uusi puhdas sivu – rauhanpolitiikan sivu. On edettävä kohti itsenäistä ja sotilasliitosta ja suurvaltojen sapelien kalistelusta riippumatonta politiikkaa. 

Nyt jos koskaan on myös esitettävä suomalaisille kansalaisjärjestöille ja rauhantyönedistämiseen lisärahoitusta.  Sotaisa aika vaatii työvälineitä kansalaisille ja asukkaiden omille rauhantoimille. 
Perinteisesti meillä Suomessa valtakunnalliseen rauhantyöhön on satsattu vajaalla 600 000 euron summalla. Tämän vaatimattoman summan (560 000) ovat melkein kokonaan jakavat kolme suurinta; Rauhanliitto, Suomen rauhanpuolustajat ja Rauhankasvatusinstituutti. 
Eduskunta päättää myöhemmin joulukuussa 2014 miten voimakkaasti rauhantyötä halutaan nykytilanteessa tukea ja ketkä tukea saavat. 
On luonnollista että koulutukseen, sivistykseen ja kulttuurin vannovan perspektiivistä näitä osallistuvan kansalaisyhteiskunnan ja rauhanliikkeen työvälineen resursseja tulee leikkaamisen ja supistamisen sijaan korottaa. Hakijoita rauhantyönedistämiseen on vuosittain ollut reilut 20 kansalaisjärjestöä. Minusta olisi virhe nipistää näistä rahoista kuten joissain esityksissä on kaavailtu.
Ehdotan, että rauhantyön edistämisen määrärahoja korotetaan maltillisesti 240 000 eurolla ja ne nostetaan ajan vaatimuksesta 800 000 euroon.  Korotusta olisi hyvä kohdentaa niin, että aiemmin vain muutaman tuhannen euron suuruisten avustuksen saaneiden järjestöjen rauhantyö saisi suurempaa taloudellista tukea ja että myös uusia toimijoita voisi tulla mukaan merkittävään puolustuspoliittiseen työhön.
Perinteisten rauhantyön arvokasta työtä tehneiden suurten rauhanjärjestöjen taloudellinen tuki tulisi myös voida jatkossa varmistaa yhtä vuotta useammaksi kerrallaan. 
Hyvät, että taiteilijoiden rauhan järjestön PANDIN mielestä pelkkä huolestuminen ei nyt riitä. Hyvä että Taiteilijat nostivat pystyyn tämän rauhanteltan (torstaina 9.10 kello 14-16)  tänne  Turun torille. Pandin aloite kutsua kaikki rauhantyöstä ja toiminnasta mukaan keskusteluun maailmasta ilman sotia on tänään taas ajankohtainen. Rauhankulkueet eri kaupungeissa osana YK:n aseidenriisuntaviikon ohjelmaa ovat hyvä mahdollisuus osoittaa joukkovoimaa rauhan puolesta.