Guggenheim käy tiedotussotaa ilman kaupunkilaisten osallistumista ja ehdottaa oman bisneksenä laskuja kaupungin maksettavaksi



JP Väisänen vastustaa Guggenheimin rahoittamista verorahoilla
JP Väisänen vastustaa Guggenheimin rahoittamista verorahoilla / kuva T. Koivisto
Guggenheim säätiö esitteli tänään uuden ehdotuksen Guggenheim Helsinki -museon perustamisesta. Helsingin Sanomat kertoo, että Guggenheimin säätiö on korostanut, että uusi esitys on keskustelunavaus museon perustamisesta Helsinkiin Etelärantaan(HS 24.9.). 

Pidän sitä, että Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa, Helsingin Eteläiset kaupunginosat ry:tä, Stadin rantaryhmää eikä Helsingin taiteilijaseuraa ole kutsuttu uuden museon perustamisen esittelytilaisuuteen Guggenheimin säätiöltä törkeänä ja huonona tapana toimia. 

Guggenheim käy bisnekselle ominaista tiedotussotaa ja ohittaa taas asukkaat ja taitelijat. YLE areenalta saattoi  seurata säätiön tiedotusta kuin nykyaikaista sodankäyntiä tai pankkivankidraamaa Keniassa. Kenen kanssa Guggenheimin säätiö oikein haluaa käydä keskustelua kun se ei edes kutsu asukkaita, kulttuuripoliittisia päättäjiä ja paikallista kuvataidejärjestöä uuden museokonseptin tiedotustilaisuuteen?

Vastustan Guggenheimin uutta tulemista koska se aikoo edelleen maksattaa oman bisneksensä aloitus ja investointikulut helsinkiläisillä veronmaksajilla.Kansaivälisen karavaanitaiteen Guggenheim ei aio laittaa museobisnekseen itse yhtään rahaa. Kuitenkin G-säätiö suunnitteleekeräävänsä 30 milj dollaria lisenssimaksuina ja 1 milj euroa vuosimaksuna G-toiminnasta. 

En voi hyväksyä suunnitelmaa jossa Helsingille uusi G-tarkoittaisi veronmaksajille 130 milj euron laskua  itse museon rakentamisesta ja  vuosittain 5 milj.euroa kuluja toiminnan pyörittämisestä. Lisäksi Etelä-Satamasta Guggenheim nykyisellä suunnitelmalla vaatii arvotontin osoittamista hankkeelle. 

Samaan aikaan kun kansallisgalleria ja muut metropolialueen kulttuurihankkeet taistelevat entistä kapeammalla sektorilla sponsorirahoista Guggneheimin pitäisi saada niistä supermagneetin tavoin  30 milj.dollaria itselleen. Mistään sponsorien esisopimuksia ei G-säätiö ole kuitenkaan kertonut.
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Guggenheim teki sen jo viime vuonna. Aloite Guggenheimista tyrmättiin poliittisesti. Bisnespäättäjät eivät ole kuitenkaan halunneet antaa demokratian sanoa asiassa viimeistä sanaa. Saimme nyt kuulla Guggenheimin uuden tulemisen. Ensivaikutelma ei ole muuttunut. Hanke perustuu edelleen siihen, että helsinkiläiset veromaksajat joutuisivat hankkeen maksumiehiksi. Uutta tulemista ei ole valmisteltu osallistavana prosessina, jossa asukkaat ja taiteentekijät olisi kutsuttu mukaan - ei edes teidotustilaisuuteen. 

Uudessa G-hankkeessa toistetaan vanhaa mantraa museon konseptista; taide, arkkitehtuuri ja design olisivat museon kantavat pilarit. Ei mitään uutta. Varsin vanhanaikaista ja sovinnaista. 

Saadakseen kaupungin sydänmaita käyttöönsä edellytän miltä tahansa museohankkeelta radikaalimpaa ja edistyksellisempää ideaa siitä mitä tulevaisuuden museo Helsingissä tarkoittaisi sekä asukkaiden ja kulttuuriväen osallistumista. 

Pelkän osallistumissivun avaaminen netissä tarkoittaa ikävää sormimerkkiä ja viestii ylimielisyydestä.