Lapissa kevään lisäksi ilmassa kapitalismin vastaisen yhteistoiminnan henkeä

Kuvassa Jan Mikael Hakomäki (vas), keskellä Eino Koivunen ja JP Väisänen. kuva Tapio Siirilä

Lapissa, Tornion järjestötalolla keskusteltiin ”Vaihtoehto leikkauksille ja kiristyksille” otsikolla. Mukana keskustelussa oli Tornion Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jan Mikael Hakomäki
ja SKP:n Pääsihteeri JP Väisänen Helsingistä. Poliittinen tilanne haastoi vasemmiston yhteiseen keskusteluun ja Lapissa siihen tartuttiin.


Lapin konkreettista toimintaa

Jan Mikael Hakomäki nosti omassa puheenvuorossaan esille Vasemmistonuorten radikaalisen otteen yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Yhtenä konkreettisen ja hyvänä esimerkkinä Hakomäki nosti ”Ilmianna pomosi”-kampanjan, jossa ketä tahansa kannustettiin työpaikalla puuttumaan työntekijöiden epäkohtiin anonyymisti. Nuorisoalalla työskentelevä Hakomäki pitää merkittävänä nykymenoa kritisoivia kampanjoita jotka voivat julkisuuden kautta vaikuttaa päättäjiin.

”Me pidimme auki nuorisotilaa vaalien alla. Kun vaalit oli ohi ihmiset ottivat yhteyttä ja kertoivat tarpeesta saada Kivirantaan nuorisotila. Näin saimme ruohonjuuritoiminnalla ja julkisuudella aikaan sen että alueelle todellakin saatiin toimiva tila nuorille” konkretisoi Hakomäki sen miten epäkohtiin voi vaikuttaa.

Kansainvälinen yhteistyö

SKP:n poliittisena ”johtotähtenä” on ajatus poliittisen tilanteen ja vallitsevien olosuhteiden radikaali muuttaminen yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa. Tässä yhteistyö mm. toriliikkeen kanssa on hedelmällistä. Hakomäki peräänkuulutti myös eurooppalaista verkottumista ja muutosvoiman hakemista Suomea laajemmalta.

SKP ja Vasemmistoliitto ovat molemmat Euroopan vasemmiston jäsenpuolueita ja molempien puolueiden edustajia oli Tornion kokouksen kanssa samaan aikaan Brysselissä jossa ammattiyhdistys ja kansalaisjärjestökenttää oli kokoontunut viikonlopuksi ryhdistäytymään Euroopan-laajuisia leikkauslistoja ja EU-kurjistamista vastaan.


Keskustelun otsikko ohjasi keskustelua nykyisen politiikan vaihtoehtoihin, keskusteluun nykyaikaisesta sosialismista, kansainvälisen työväen ja rauhanliikkeestä ja mm. Latinalaisen Amerikan vasemmistolaistumisesta.

Väisäsen mielestä nykyistä poliittista tilannetta voi pitää pattitilanteena jossa suomalaisen vasemmiston johto toimii kokoomuksen panttivankina ja hyväksyy työväenluokan etujen massamittaiset heikennykset.

Raamien kritiikkiä

Huipputuloisten ja miljoonaperintöjen saajien veroja lisätään kyllä aiheellisesti 115 miljoonalla, mutta pieni- ja keskituloisiin kohdistuu kuitenkin vielä tätä yli kymmenen kertaa suuremmat arvonlisäverojen kiristykset ja peruspalvelujen.

Tässä on nyt lista hallituksen leikkauksista. Katsokaa tätä listaa ja sanokaa miksi Paavo Arhinmäki ja Jutta Urpilainen ovat tyytyväisiä. Laskekaa tästä kenelle laman laskua laitetaan. Miksi vasemmistoliiton ja demarien johto ilkeää puhua tuloerojen kaventumisesta ja puolustella leikkauksia jotka iskevät kohtalokkain seurauksin ihmisten arjen turvaan ja hyvinvointiin?

- Kuntien palveluvelvoitteet uuteen tarkasteluun
- Kuntien valtionosuuksia leikataan 520 miljoonalla eurolla
- Arvonlisäveroa korotetaan.
Tämä kohdistuu kaikkein raskaimmin pienituloisiin, joiden
menoista ruuan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden kulutus
vie suuremman osa kuin isotuloisilla. ALV -päätös leikkaa
kuluttajilta ja pienyrittäjiltä 750 miljoonaa euroa.
- Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään
kolmeksi vuodeksi.
- Yliopistoilta leikataan kymmeniä miljoonia. Opetus- ja
kulttuuritoimen leikkaukset ovat yhteensä 138 miljoonaa.
- Lapsilisien indeksikorotukset jäädytetään kolmeksi vuodeksi,
mikä leikkaa niitä 100 miljoonaa.
- Työ- ja elinkeinoministeriön varoja leikataan noin 80
miljoonaa vaikka työttömyys kasvaa.
- Autonkäytön kilometrikorvauksia vähennetään 70 miljoonalla
eurolla.
- Kehitysyhteistyöstä leikataan lisää 30 miljoonaa jo
hallitusohjelmassa sovitun kehitysyhteistyörahojen
jäädyttämisen lisäksi.
- Maa- ja metsätalousministeriöltä leikataan 55 miljoonaa.
- Ympäristöhallinnosta leikataan 5 miljoonaa.
- Asuntopolitiikasta vähennetään 15 miljoonaa.
- Eläkkeiden leikkaaminen aloitettiin lopettamalla varhennettu
vanhuuseläke, nostamalla osa-aikaeläkkeen ikäraja 61 vuoteen.
- Työttömyysturva porrastetaan niin, että nuoret ja alle 3
vuoden työsuhteessa olevilta leikataan ansiosidonnaisen
turvan pituudesta viidennes (500 päivästä 400 päivään)
- Tuloverotuksessa jätetään tekemättä indeksitarkistuksesta
2013 – 2014. Kaikkein pienituloisimpien osalta
työtulovähennystä nostetaan ja myös perusvähennystä luvataan
nostaa vähän. Nämä pienet kevennykset eivät kuitenkaan koske
edes kaikkia pienituloisia.
- Työeläkemaksuja korotetaan 0,2 % niin työntekijöiltä kuin
työnantajilta, niin pieniltä ja kuin isoilta yrityksiltä.
- Pienituloisille epäedullista suuntausta verotuksessa ilmentää
myös se, että valtionosuuksien leikkauksen seurauksena useat
kunnat joutuvat nostamaan kunnallisia tasaveroja.

Poliittinen vastuu ja sen kantajat

Kataisen leikkauspolitiikan hallitus on jo yhdeksän kuukauden aikana ehtinyt leikata julkisia menoja ja kiristää veroja yli viidellä miljardilla eurolla mikä on 10 % valtion budjetista. ”Suomalaiselta parlamentaariselta vasemmistolta pitää tässä kohtaa kysyä onko tässä toteutunut se paljon esille otettu vastuu työväenluokan ja pienen ihmisen eduista ” sanoo Väisänen ja lisää että ”tilanteessa, jossa Suomen julkinen talous täyttää Emu-kriteerit, lisää rahaa tarvittaisiin kipeästi työllisyyteen, koulutukseen, kuntien palveluihin ja sosiaaliturvaan”.

JP Väisäsen mielestä Kataisen ja Urpilaisen kehysraameissa on kysymys yleiseurooppalaisista uusliberalistisista työllisyyttä lamaannuttavista ja perusturvaa heikentävistä täysin kohtuuttomista leikkauksista. Euroopan vasemmisto ja eurooppalainen ammattiyhdistysliike ovat torjuneet vastaavat leikkaukset epädemokraattisina ja työväenluokan etujen vastaisina.

Laskut laman aiheuttajille!

Suomalainen parlamentaarinen vasemmisto on toisessa leirissä kuin sen eurooppalaiset toverit. Vasemmistoliitto on mukana tukemassa ja hyväksymässä oikeiston leikkauspolitiikan ja EU-kurjistuksen. Jos vaalisloganissa sanottiin sen olevan pienen ihmisen asialla, hallituksen budjettiraamit ja ratkaisut paljastavat asian toiseksi.

On vastuutonta väittää, että nykymittaisena suoritetut leikkaukset suomalaiseen hyvinvointiin puolustaisivat työväenluokan etuja. Hallitus päätti raamisopimuksellaan laittaa laman laskun tavallisten ihmisten, työttömien, naisten, maahanmuuttajien ja vähävaraisten duunarien maksettavaksi, vaikka selvää on, että finanssipääoman, Euroopan unionin ja hallitusten edustajat ovat itse syypäitä kriisiin.