Kuolema kaupalliselle!


Guggenheim on yhtä tärkeä kuvataiteelle kuin Mac Donald’s ruokakulttuurille

Samat ihmiset jotka ovat valmiit paketoimaan kaiken villin ja vitaalin pikakulutuskapitalismin kääreisiin ovat tilaamassa Guggenheimia Helsinkiin. Eivät taiteilijat tarvitse Guggenheimia. Eivät taiteilijat ole sitä tänne tilaamassakaan. Taiteilijat tarvitsevat työtilaa ja palkkaa työstään. Taiteilijat ja museotyöntekijät tarvitsevat radikaalia rahoitusta taiteen esittämiseen. Ei Helsingissä mitään Guggenheimia tarvita. Helsingissä tarvitaan ihan toisenlaista radikaalia kulttuuripolitiikkaa, jossa mennään taiteen ja kulttuurin tekemisen ehdoilla eikä mietitä bisnestä ja brändäystä.

Helsingin kaupungin taidemuseon johto on näyttänyt miten se arvostaa paikallista työtä ja osaamista. YT-neuvottelut ovat sen politiikka ja vastaus. Guggenheimin myötä oltaisiin valmiit siihen mihin vain harva eurooppalainen sivistysvaltio pystyisi eli luopumaan omasta taidemuseosta.

Kulttuuria ei voi ostaa

Unohdetaan jo koko Guggenheim-yskä! Mutta muistetaan se, että taiteilijoiden terve tehtävä on löytää uusia ennen näkemättömiä ja kokemattomia muotoja ja tapoja ymmärtää maailmaa. Taiteilijoille asetettu haaste sovinnaisuuksien ja vanhan näkemisen murtamisesta sopii erittäin huonosti vaatteiden ja autojen brändäykseen ja matkailun edistämiseen – Guggenheim-politiikkaan. Kulttuuri syntyy erilaisten ihmisten yhteisöllisestä osallistumisesta ja mahdollisuudesta näkyä, kuulua ja tuntua – siitä toisenlaisesta kulttuuripolitiikasta. Kulttuuri syntyy oikeudesta jättää tästä ihan omasta kulttuurista ihan omanlaisia jälkiä.

Terveisiä leipäjonoista – bling bling!

Spekulaatio taiteen ja kulttuurin tuotteistamisesta ja kaupallistamisesta on niin passé eikä yhtään tästä maailmasta. Taiteilijat elävät Suomessa alle köyhyysrajan ja maksavat siivoamalla opintolainojansa, työhuonevuokria ja taiteen tekemiseen tarvittavia kalliita materiaaleja. Guggenheimia Suomeen tilaavilla kulttuuriporvareilla ei ole hajuakaan siitä miten kaukana Guggenheim-bisnes on taiteilijoiden todellisuudesta. Saisivat hävetä! Helsingin kaupungin poliittisella eliitillä oli otsaa maksaa kaupungin verorahoista kaksi miljoonaa (puolet vuotuisesta kuvataidetoimen budjetista) pelkästä selvityksestä siitä miten Helsinkiin tilattaisiin ketjuvalmista bling bling luokan kalliisti suunniteltua Guggenheim tilaa- ja toimintaa.

Museojohtajat ja sponsorileidit kuvittelivat vielä, että saisivat kulkea rauhassa kaupallisen riistokulttuurin ”elävinä malleina” hienoissa wow-palatsissa Katajanokalla ilman minkäänlaista vastarintaa. Valtaosa helsinkiläisiä vastustaa kuitenkin Taloustutkimuksen mukaan Guggenheimin rakentamista.

Kuolema kaupalliselle!

Kulttuuri syntyy taiteilijoille asetetusta vaatimuksesta murtaa sovittuja tapoja. Kulttuuri ei synny ulkoa tilaamalla kuten tilaamalla Helsinkiin joku karavaanitaiteen Guggenheim. Kulttuuri ei synny arvioimalla kävijämääriä, sponsoreita ja matkailuvirtoja eikä onneksi myöskään pakolla.
Olen sentään jostain samaa mieltä niiden kanssa, jotka Guggenheimia Helsinkiin haluavat. Kuvataidetoiminta kaupungissa tarvitsee määrärahojen tuplauksen. Kyllä taiteilijat sillä Guggenheimit näyttävät! Museoduunarit tarvitsevat takaisin menetetyn luottamuksen. Tämä voi viedä aikaa mutta ainakin taitelijat ovat solidaarisia. Helsinkiläiset tarvitsevat ihan toisenlaiset kuvataiteen johtajat, politiikat ja suunnitelmat. Suomessa on korkea aika antaa taiteilijoille työrauha ja taiteilijapalkka!