Hyväksyykö Suomi sodan politiikan keinona ja muita rauhankonferenssin jälkeisiä kysymyksiä


Voiko sota olla muutakin kuin pelkkä pyssyllä tappamista, aseellista toimintaa, kurjistamista, hiljentämistä ja poliittista näköalattomuutta?

Kuvassa vasemmalla kansainvälisen rauhanliikkeen kokoukusessa 2.-4.12.2011 Saksassa JP Väisänen ja Malalaia Joya

Silloin kun aseet puhuvat

Se tapahtuu nyt Afganistanissa, Somaliassa, Syyriassa ja muualla maissa joiden politiikka ei saa kansainvälistä uutisaikaa tai joiden maaperässä ei ole öljyä ja kiinnostavia mineraaleja.

Onko Irakissa jo rauha? Elämme maailmassa, jossa rauha ei kiinnosta. On vaan tulitaukoja, aselepoja, no fly -alueita ja sodan eri asteista. Mitä rauhasta on oikein tullut?

Terrorismin vastaisessa sodassa olemme tulleet siihen pisteeseen, jossa Bin Laden ei enää persoonana oikeuta iskemään - minne nyt sitten olisi taas tarvetta iskeä.


Sota muuttaa muotoaan, eikä tässä muodonmuutoksessa tarvita rauhaa.

Puhe rauhasta tuntuu rikokselta. Saksalaiset poliisit olivat vallanneet viime viikonloppuna Bonnin. Meitä mielenosoittajia Bonnissa oli 4500. Poliisit kävelivät jalkakäytävällä koko matkan kulkueen molemmin puolin.

Hinter Krieg und Kriese steht das Kapital - der Kampf um Befreiung ist international!

Suurpääoma syyllinen Sotaan ja kriisiin – Vapautus vain kansainvälisen taistelun kautta


Kriisissä bisnes tarvitsee jotain ”kättäpidempää” Maailmankaupan ja markkinoiden laajentuminen on aina kutsunut sotavoimat koolle – Sotilasliitto Natolla on hyvä markkinavoimien tuki ja valmis sota-agenda. Näin myös tänä päivänä.


Propagandaa

Yhdysvalloilla on maailman mahtavin mediasumutus ja propaganda koneisto. Afganistanin sotaa väitetään humanitääriseksi operaatioksi. Kuolleiden ja haavoittuneiden tilastot kertovat toista. Afganistanilaiset kansalaisjärjestöt kuten RAWA – vallankumouksellinen Afganistanilaisten naisten yhdistys on erimieltä.

Afganistanin rohkein nainen (BBC) kirjailija, kansanedustaja Malalai Joya sanoi Bonnin kokouksessa, että Natojoukot ja Yhdysvallat ovat iskeneet kovimmin siviileihin, naisiin ja lapsiin.

Malalai sanoi suoraa ja selkeästi, että Naton puheet rauhasta ovat petosta ja valhetta ja että nyt Petersbergissä suunnitellaan vain valloituksen jatkamista.


Kriisi, Kurjistaminen ja leikkauspolitiikka on hyvinvoinnin uusjakoa ja sotaa

Meillä suunnitellaan Punavuoren terveyskeskuksen lakkauttamista, Käpylän postin lopettamista, Kemi-Tornion AMK:n opiskelupaikkoja lopettamista. Kuntasektorin alasajoa.

Lakkauttamista, leikkausta, lopettamista, supistusta, vähennystä, ulosmittausta ja karsintaa. Siitä on suomalainen vasemmistolainen politiikka tehty!




Ihmisten hiljentäminen on sortamista ja sotaa

Poliittinen eliitti ajaa kuntien pakkoliitoksia koko maassa. Pääkaupunkiseudulle se haluaa Metropolin.

Jos demokratiaryhmä Helsingissä erinomaisine aloitteineen ei saa todellista päätäntävaltaa eli jos osallistuvan budjetoinnista ja alueellisesta lähidemokratiasta luovutaan on hanke pelkkä demokratian irvikuva.

Poliittinen näköalattomuus on alistamista ja sotaa

Maanantaiklubin keskustelun otsikko on kysymys - Hyväksyykö Suomi sodan politiikan keinona?


Kansainvälisen rauhanliikkeen panderolli ”Der Krieg beginnt hier” - ”Sota syntyy täällä” vastaa mielestäni hyvin tähän kysymykseen.

Sota alkaa eri puolella tapahtuvasta ahneudesta ja vääryydestä koko ajan. Sota on siellä missä ihmisten yli kävellään.

Tänään Afganistanin sodan jatkosta sovitaan Saksassa.

Demokratiaa, naistenoikeuksia ja kokonaisen kansan itsemääräämisoikeutta vaativat aktivisti ovat oikeassa hengenvaarassa, heitetty ulos parlamentista ja tai eivät ole mukana kutsuttuina tässä heidän omassa itsenäisyysprosessissa.


Suomi tukee taloudellisesti Afganistanin sotaa maksamalla sinne ISAF joukkoja.

Kun Suomi haluaa tiiviimpää yhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa, hyväksyy virallinen Suomi samalla sodan politiikan keinona.





Jotta tiivis yhteistyö ja osallistuminen valloitussotiin sotilasliiton kanssa ei kuulostaisi barbarialta, sovittiin viime Naton huippukokouksessa Lissabonissa, että tätä kutsutaan rauhankumppanuudeksi.