He puhuvat rauhasta ja käyvät sotaa


3.- 5. Joulukuuta Saksan Bonnissa on Afganistanin sotaan liittyen kokous.
Vuonna 2001 YK:n suojissa alkoi epäsäännöllisten tapaamisten Petersberg-prosessi. Prosessin kanssa tasatahtia alkoi myös Afganistanin pommittaminen. Kansainvälisiä kokouksia on pidetty kymmenen vuoden aikana useita ja niiden päämääränä on ollut linjata toimia Afganistanissa maan demokratisoimiseksi ja talibanien vallasta vapauttaminen. Merkittävää on tässä prosessissa se, että YK on lähtenyt mukaan Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton valloitussotaan.

Petersberg ykkönen

Petersberg ykkösen jälkeen kymmenen vuotta sitten Yhdysvallat, Nato ja sen rauhankumppanit määrittelivät Afganistanin intervention kansainväliseksi vastuun kantamiseksi Afganistanin jälleenrakentamisesta. Saksa otti vastuulleen Afganistanin poliisivoimien kehittämisen, Yhdysvallat armeijan kouluttamisen, Italia oikeuslaitoksen rakentamisen, Iso Britannia huumeiden vastaisen työn ja Japani otti itselleen työksi maan aseistariisunnan. Afganistanin humanitääristä työtä on tehty yhteistyössä YK:n Afganistanin tukihankkeen UNAMA:n (United Nations Assistance Mission in Afghanistan) kanssa ja Afganistanin pommittaminen jatkuu tänäänkin.

Omien etujen ulkovallat

Kansainvälisissä papereissa ja valtamedioissa Petersbergin prosessi on merkinnyt Taleban-hallinnon lakkauttamista ja Afganistanin eri väestöryhmä edustavan väliaikaisen hallituksen muodostamista. Samoissa median kuvissa ja kuolleiden tilastoissa on ollut pakko katsoa totuutta silmiin ja nähdä kasvanut määrä kuolleita siviilejä ja sinkkiarkut ovat saapuneet Suomeenkin. YK:n, Yhdysvaltojen, Naton ja sen rauhankumppanien sopimus on merkinnyt käytännössä kymmentä sodan ja väkivallan vuotta Afganistanin ennestään sietämättömässä tilanteessa. Kymmenen vuotta on jo osoittanut että Afganistaniin humanitäärisen operaation nimissä lähteneet ulkovallat ovat joko totaalisesti epäonnistuneet operaatiossaan ellei sen tarkoitus ollutkin vain parantaa ja vahvistaa ulkovaltojen valtapoliittista asemaa Afganistanissa.
Ensimmäisessä Afganistan kokouksessa oli ulkovaltojen joukkojen lisäksi mukana neljä erilaista afgaanipuoluetta. Suomen valtiollisissa vuosikatsauksissakin on todettu, että monet ulkovallat seuraavat Petersberg-prosessia tiiviisti omia etujaan ajaen.

Suomi Afganistanissa

Suomi on osallistunut jälleenrakennusta suunnitelleisiin Afganistan konferensseihin ainakin Washingtonissa, Islamabadissa ja Brysselissä. Suomen avun kohteet ovat kymmenen vuoden aikana muuttuneet ja kohdistuneet naisten aseman parantamisesta miinanraivaukseen ja viimeisimpänä armeijan ja poliisivoimien kehittämiseen.
Suomi on mukana Afganistanin sodassa 195 sotilaan voimalla ISAF-joukoissa ja Pohjois-Afganistanissa kansallisarmeijan koulutustehtävissä.

Ruotsi vetää pois joukkoja

Ruotsi on juuri tehnyt päätöksen vetää 180 sotilasta eli kolmas osaan joukoistaan pois Afganistanista. Suomi päättää omasta Afganistan joukkojen koosta joulukuussa. Hallitus on suunnitellut suomalaisten joukkojen painopisteen siirtämistä enemmän kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisin hallintaan. Ulkoministeri Tuomiojalla voi olla kuinka kauniit ajatukset tahansa kehitysyhteistyöstä mutta kymmenvuotinen Afganistan historia on osoittanut, että silmän lumeeksi suomalaisille rauhan- ja ihmisoikeusaktivisteille suunnitellut naisten ja tyttöjen tasa-arvon projektit tai nyt kehitysyhteistyön kohteet ovat loppupelissä vain kaunista käärepaperia veriselle taistelulle ulkovaltojen oikeudesta jakaa Afganistanin rikkauksia ja saada pysyvämpää jalansijaa jolla puolestaan on geopoliittista merkitystä lähialueiden valtasuhteille.

Sota nopeuttaa ulkovaltojen demokratiaa

Olisi ollut erinomainen esimerkki ulkovaltojen työn onnistumisesta ja todellisesta demokratiasta jos ulkovallat olisivat saaneet kokoon sellaisen väliaikaishallituksen Afganistaniin, joka olisi viimeistään nyt tai yhdeksän vuotta sitten esittänyt ulkovaltoja poistumaan Afganistanista. ’
Afganistanin viranomaiset ovat kuitenkin esittäneet Yhdysvalloille Yhdysvaltojen toiveesta että, se ei vetäisi joukkoja pois Afganistanista. Ulkovaltojen on helpompi jakaa Afganistanin maaperän rikkauksia. Sota ja poikkeustila nopeuttavat kaikenlaisten omistusoikeuksien ja hyötysuhteiden jakamista jotka rauhan ja demokratian vallitessa veisivät bisneksen näkökulmasta aivan liian kauan aikaa.

Virallinen asema miehittäjille

ISAF-Operaation tavoitteeksi sanotaan turvallisuusvastuun asteittaista siirtoa paikallisille viranomaisille vuoden 2014 loppuun mennessä. Kataisen hallituksen linjauksen mukaan kansainvälisiä joukkoja mahdollisesti kuitenkin tarvitaan Afganistanissa tämän jälkeenkin, erityisesti koulutustehtävissä. Afganistanin viranomaiset toivoisivat ulkomaisille joukoille virallisempaa ja pysyvämpää muodollista asemaa. Tämä ei ole mitenkään kummallista koska ulkomaiden omat intressit Afganistanin suhteen ovat olleet koko ajan läsnä.



Rauhanliikkeen Petersberg

Kansainvälinen rauhanliike järjestää Afganistan kokouksen aikana Bonnissa mielenosoituksen jonka otsikoksi on kuvaavasti valittu lause ” Puhuvat rauhasta vaikka rakentavat sotaa”. Saksaan Petersberg kakkoseen odotetaan saapuvaksi 90 erilaista delegaatiota ja noin tuhat osallistujaa. Kokous pyrkii varmasti tiukentamaan Afganistanissa taistelevien sotilaiden määrää. Saksassa ja muuallakin rauhanliike ja tietoiset kansalaiset ovat esittäneet entistä kriittisempiä kantoja siihen miten omia poliittisia päämääriä on edistetty kyseenalaisesti selvillä sotatoimilla.

EU puolustuksen Petersberg

Eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa puhuttaessa Petersbergin tehtävillä tarkoitetaan humanitaarisia toimia ja väestön evakuointia, konfliktinesto- ja rauhanturvaamistehtäviä, taistelutehtäviä kriisinhallinnassa, mukaan luettuina rauhanpalauttamistoimet, yhteisiä toimia aseidenriisunnan alalla, neuvontaa ja tukea sotilasasioissa sekä konfliktin jälkeisessä vakauttamisessa. Petersbergin tehtävät ovat myös konkreettinen askel kohti EU:n yhteisen puolustuksen synnyttämistä.