YK:n aseidenriisuntaviikko keskellä kotimaisen ja globaalin asevarustelun kasvua - Miten rauhanliike vastaa kun Suomen hallituspuolueet ja sotilasliitto Nato kiihdyttävät asevarustelua?



YK:n aseidenriisuntaviikkoa vietetään maailmanlaajuisesti taas parin viikon kuluttua. Perinteisesti 24.10 järjestetään rauhanmarssi. On hyvä, että uudenlaisia infotoreja ja keskustelua rauhasta, polttavista kriiseistä ja sodista järjestetään eri puolilla Suomea.

Palestiinan, Libyan ja Syyrian tilanne ovat jokainen oman huomionsa arvoisia myös 24.10 tilaisuuksissa. Emme voi olla liikaa äänessä ja toiminnassa aseidenriisunnan puolesta. Joskus tuntuu kuitenkin, että itse aseet unohtuvat koko riisuntaviikon teemoista. Haluaako joku riisua rauhanliikkeen aseista?

Kataisen hallitus YK:n vastaisella linjalla

Jos tarkastellaan hallituksen linjauksia niin Suomen hallitus ei tiedä mitään aseidenriisunnasta. Onko tällä vaikutusta rauhanliikkeen toimintaan?

Kataisen kuuden leikkauslistoja toteuttavan puolueen hallitus vähät välittää YK:n päämääristä edistää aseidenriisuntaa. Päinvastoin Armeijan materiaalihankintoihin aiotaan Suomessa käyttää ensi vuonna noin 700 miljoonaa. Ikään kuin hämäyksenä hankintoja vähennetään joiltain osin 43 miljoonaa, mutta itse kriisihallinnan materiaalihankinnat kasvavat kuitenkin lähes 10 miljoonaa.

Lisäksi uusia tilausvaltuuksia asehankinnoista on esitetty lähivuosille 210 miljoonaa ja Hawk-hävittäjien varustamiseen hallitus haluaa kaiken taantuman, työttömyyden, kodittomuuden ja koulutuksen leikkauslistojen aikana löytää lisää rahaa noin 8 miljoonaa.

Mielestäni rauhanliikkeen tehtävä on nostaa YK:n aseidenriisuntaviikolla esille vaihtoehtoja hallituksen ajamalle linjaukselle, jolla asehankintojen tilausvaltuudet nousevat yli 1,5 miljardiin euroon.

Mitä muuta rauhanliikkeelle jää jos se ei vastusta militarisoitumista? Totta - kyllä meille paljon muitakin tehtäviä jää. Taiteilijoiden rauhan järjestö linjasi tehtäväkseen myös sanoa ääneen ei väkivallalle ja sodille. Sekin on tärkeä tehtävä ja jonkun on sekin sanottava.

Taiteilijoiden rauhanjärjestö ei ole pelkästään sanonut sitä mitä yleensä rauhan järjestön pitää vaan PAND on omassa vetoomuksessaan hallituksen budjettineuvottelujen yhteydessä esittänyt 1,5 miljardin euron käyttämistä aseiden sijaan sivistykseen, koulutukseen ja kulttuuriin.

Naton linja kiihdyttää asevarustelua Euroopassa

Sotilasliitolla on sympaattinen tapa ajatella ääneen vähemmän sympaattisia asioita julkisissa aamiaiskokouksissa kuten juuri viimeksi Brysselissä, jossa Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen linjasi Itä-Eurooppaan sijoittuvan ohjuspuolustus-systeemi Naton yhdeksi merkittävimmäksi tulevaisuuden päälinjaksi.

Rasmussen sanoo, että ”Tulemme toukokuun huippukokouksessa Chigagossa 2012 julistamaan väliaikaisen operatiivisen alueellisen Natomaiden ohjuspuolustusjärjestelmän”

Uusi ohjus-systeemi pystyisi Rasmussenin mukaan varoittamaan Natomaita tarpeeksi aikaisin sotilasliittoon kohti laukaistuista ohjuksista.

”Puola, Romania ja Turkki ovat jo sopineet olevansa osa uutta Naton ohjuspuolustusjärjestelmää.
Venäjä on aikaisemmin julkisesti torjunut Naton suunnitelmat uudesta ohjuspuolustusjärjestelmästä, joka levittyy sen rajoille pitkin Itä-Eurooppaa.

Venäjä on huomauttanut että se pitää vääränä kehitystä joka vähättelee Venäjän ydinaseita, pyrkii horjuttamaan alueellista sotilaallista tasapainoa ja kiihdyttää asevarustelua Euroopassa.

(Lähde: Hallituksen budjetti, Xinhua,30.9. 2011, PAND kannanotto 14.9.)